Sunniivigeqatigiinneq
Nunarsuup kissakkiartornera inuit kissatsipiloortitsinerannik imaluunniit seqinermi sakkortuumik pisoqartarneranik pissuteqartoq sunniivigeqartigiinnerup ingatsisittarpaa ilanngarluguluunniit.
Sunniivigeqatigiinneruvoq suut iminnut sunnertarnerat. Assersuutaasinnaavoq seqerngup qinnguaasa, sikup immallu imminnut sunnertarnerat. Imaannaq sikumit taarneroqigami seqerngup qinnguaanik utertitakinneruvoq. Tassalu imaannaq taartoq anneruguni aasami kissarnerussaaq. Kissarneruguni ukiup tulliani saannerusumik aasaqqippallu aalertornerussasumik sikussaaq – taamalu ukiup tulliani suli kissarnerussalluni taamaalisaqattaaginnalerlunilu.
Taama kaaviiaarneq taaneqarpoq havis-albedo-feedback, sikup utersaartitaatalu sunniivigeqtigiinnerat.
Sunniivigeqatigiinnermut allamut assersuutaavoq silaannarsuup kissakkiartuaarnini ilutigalugu aalartaqarnerujartortarnera. Gassit kissatsisipiloornerusut aalaagamik imminnut sakkortusartutut kissassaasuupput.
Kuldioxidi aamma sunneeqataasarpoq seqerngup nukingata agguataarnerani allannguuteeqqat sakkortusartaramigit. Kissakkiartulaaleqqaarpat silaannaq kuldioxideqalaarnerulissaaq kissarnerulersillugulu taamalu ingerlaqqittualerluni. Aamma taamatut metan pinngortitami gassioreersoq klimap allanngornerinik sakkortusaasarpoq. Sunneeqataasartut anneertuumik aalajangertarpaat klima qanoq annertutigisumik sumilu allanngussanersoq.