FN-ip klima pillugu sassartitai, IPCC
UNEP-ip aamma WMO-p 1988-imi novembarimi the Intergovermental Panel on Climate Change, IPCC pilersippaat. Kingornatigut nunarsuarmi silap klimamik ICPP-p nalunaarutit sisamat saqqummersippai. UNEP tassaavoq avatangiisinut FN-ip immikkut ittumik kattuffigisaa. WMO tassaavoq silasiornermut immikkut ittumik kattuffiusoq. Naliliillunik nalunaarusiat tallimassaat 2013-14-imi saqqummiunneqartussaavoq.
IPCC-p, tassa FN-ip klima pillugu sassartitaasa, ilisimatusarnissaq politikilerinissarluunniit suliassarinngilaat. Suliassatuaraat ilisimatoorpalaartumik kinaassusersiunngitsumillu ilisimaneqareersut nassuiartassallugit aamma klimap allanngoriartuaarnera allanngoriartuaarnissaalu ilisimassallugit.
Ilisimatuut nunarsuarmi klimap qanoq iliartuaarnissaanik siulittuiniarlutik ilusiliussat atortarpaat. Klimamut ilusiliussani paasissutissat klimamut pingaarutillit tamaasa atortarpaat. Siulittuusiorneq imaannaajunnaariartuinnarpoq.
ICPP naliliivoq inuit klimamut sunniutaat minnerpaaq qularnanngingajattumik tassaasoq kissakkiartorneq, siornagullu nalunngeriikkanit nunarsuarmi tamarmi sukkanerusimasoq, aamma 1900’kkut qeqqanniilli kissatsipiloornerup ingatsinnera nunarsuarmi tamarmi malunnartoq inuit gassinik aniatitsinerulernerannik pissuteqartoq.
IPCC-mut assingusumik immikkut ittumik ilisimatuunik sassartitaqarpoq, tassa ACIA, Arctic Climate Impact Assessment, suliassaralugu klimap allanngornerisa pingaarnerusumik Issittunut kingunissaat.