FN-imi Silap pissusaanik Paasisimasallit IPCC-p nalunaarutigaa ukiut 100-t kingulliit ingerlanerini Nunarsuaq agguaqatigiissillugu 0,75 gradit C-inik kissakkiartorsimasoq. Nunarsuaq tamakkerlugu tamanna paasineqarsinnavoq, ingammillu allorniusani sanimukartuni avannarlerni.
7-8 gradinik kissannerussasoq naatsorsuutaavoq
Piffissami 1950-2000-imi nunarsuup affaani avannarlermi agguaqatigiissillugu kissassuseq ukiuni kingullerni 500-ni piffissanut ukiunik 50-inik sivisussusilinnut allanut naleqqiullugu qaffasinnerusimavoq. Ukiut tullinnguuttut 100-t ingerlaneranni Kalaallit Nunaanni nalinginnaasumik 7-8 gradinik kiannerusalissaaq – nunarsuarmullu agguaqatigiissitsinermut naleqqiullugu tamanna annertunipilussuuvoq.
Itsaq, ullumikkut siunissamilu
Kisitsisinut taakkununnga ilisimasat tunngaviusut itsarmi pisunut tunngatillugu ilaatigut sermersuarmi qillerinerit misissoqqissaarnerinit tunngaveqarput, siunissamili silap pissusaa pillugu siulittuutit silap pissusaanut ilusiliussat tunngaveqarluni naatsorsuinernit tunngaveqarlutik. Tamakku saniatigut ilisimatusarneq ukiorpassuanngulersuni isigisanik uuttortaanernillu tunngaveqarput, ilaatigut Kalaallit Nunaanni uuttortaasarfinnit.
Avannaani allannguutit annerpaapput
Kalaallit Nunaata Kujataata ukiut tullinnguuttut 100-t ingerlaneranni agguaqatigiissillugu kiassusaa 2 gradit missaannik qaffassasoq silap pissusaanut ilusiliussat siulittuutigaat. Kalaallit Nunaata Avannaani ukiuunerani kissassuseq 6-10 gradinik kissassasoq, aasakkulli annikitsuararsuarmik siulittuutigineqarpoq. Kalaallit Nunaata Tunuata sineriaata kissassutsimigut agguaqatigiissillugu 12 graderujussuit qaffassutigissavai. Tamaani qaffariaat aamma ukiuunerani pisassaaq. Kalaallit Nunaanni nalinginnarmik ullut assorsuaq issiffiusut ikileriassapput.
Kisitsisit nalornisitsisut
Pineqartut tassaapput silap pissusaanut ilusiliussat tunngaveqartumik missiliuutit, inernerillu tunngavilersuutigisanit, soorlu CO2-mik illullu naatitsiviup gassiinik allanik aniatitsinernut tunngasunik naatsorsuutigisanit soorunami aalajangerneqarput. Aniatitsineq annertusiartuinnassava, imaluunniit aniatitsinerup arlaatigut killilerneqarnissaa iluatsissava. CO2-p aniatinnera annikillisinneqanngippat nunarsuarmi agguaqatigiissillugu kissassuseq ukiut untritillit makku naaneranni 2-4 gradit akornanni qaffakkumaartoq FN-imi Silap pissusaanik paasisimasallit nalilersimavaat.
Annerpaamik 2 gradit
Suliffissuaqalerfiup siornatigut inissisimanermut naleqqiullugu annerpaaffissatut killiffissamik 2 gradinik qaffariarnermik ilisimatuut inissiisimapput. Kissassutsinut allanngortunut 2 gradit atugaaneranni naleqqussartoqarsinnaavoq. Suliffissuaqalerfik ukiut hunnorujut marlussuit matuma siornatigut aallartinneranit 280 ppm-imit, tassalu silaannaap molekyliinut 1 millionilikkaani tamani CO2-p molekylii 280-iusartuni IPCC-p 450 ppm-eqarnissaanik anguniagaasa ataallugit illup naatitsiviup gassiisa annertussusaasa inissisimatinnissaannik tamanna tunngaveqartuussaaq.
Ullumikkut 390 ppm-ingajaat tikissimavavut, ukiumoortumillu qaffariaat 3 ppm-it missaannimmat suliassaq ajornakusoortuuvoq. Silap pissusaani allannguuterpassuarnut ilungersornartunut isumannaarniassagutta anguniagaq tassaasariaqartoq 350 ppm-inik CO2-qassuseq ilisimatuut arlallit isumaqarput.
Isumaqatigiissutit CO2 annikillisissavaat
Tamatumunnga atatillugu nunani tamalaani silap pissusaanut isumaqatigiissutit isigineqassapput, minnerunngitsumik Kyotomi isumaqatigiissut piffissami 2012-ip tungaanoortumut atuuttoq, aammali EU-mi nunat akornanni isumaqatigiissutaasut. Decembarimi 2009-mi Københavnimi silap pissusaa pillugu ataatsimeerusarnermi siunissamut angusaqarluarniarfiusumik isumaqatigiissuteqarnissaq tunaartarineqassaaq.