Nunarsuarmi kissakkiartuaarnerup qaffakkiartornerata sukkassusaanik sakkortusaasinnaapput fysiskimik/kemiimi akulerussuunnerit arlallit. Tamatumunnga atatillugu sunniutip malunniuttup atuuffigisaa pineqartarpoq, taamaalilluni fysiskimik/kemiimi akulerussuunnerit tunngaviusuni sukkassutsimik, soorlu illup naatitsiviup gassiinik pilersitsisunik suli kissannerunerata annertusarsinnaallutik, taakkulu kissassutsimik aamma qaffaaqqiissapput.
• Sibiriami, Canadami aamma Alaskami nunami qeriuaannartumi kulstoffi C annertuupilussuaq qerruteqataasimavoq, nunaannartarli itinerusoq aalerpat metani, CH4, annertoorujussuanngorlugu aniatilersinnaavaa. Illup naatitsiviup sunniutaanik metani CO2-mut naleqqiullugu 20-riaammik sakkortunerusumik sunniuteqarfigisarmagu sunniutaasoq sualussaaq. Ukiunut arlalinnut siuliinut naleqqiullugu itinerusunut sumiiffinni arlalinni nunap qeriuaannartup aakkiartorsimanera ilisimatuut nalunaarsorsimavaat.
• Nunarsuarmi imarpiit ataanni metani suli annertunerusoq qerruteqqavoq, soorlu immap naqqani nunatani qeriuaannartuni. Nuna qeriuaannartoq imarpimmi immap kissannerulernera pissutigalugu aalerpat metani pullartatut qaffakaalissaaq. Assersuutigalugu USA-p Atlantikup tungaanut sineraata avataani immap qaavani pullartaqarfissuartut pisunut patsisit ilagisinnaavaat.
• Kalaallit Nunaata sermersuartaata aannera sukkatsippat sarfap Golfstrømmip sukkassutsini annikillisissavaa. Tamatuma patsisigaa Golfstrømmip ingerlassutaa, pumpea Atlantikup avannaanit aamma Sibiriap avannaani issittup imartaanit imeq nillertoq tarajulik kivisarmat, taamaalillunilu Bermudap eqqaanit imermut kissartumut inissaqartitsilerluni, Atlantikup imartaata qulaatungaatigut avannamut sarfaattartumut. Kalaallit Nunaannit aamma Sibiriamit annertuallaamik imermik aattumit immamut pisoqarpat imeq tarajulik nillertoq kivisinnaasoq annikillingaatsiassaaq, taamaalillunilu Ækvatorip eqqaanit sarfamut kissartumut inissaq annikillissalluni. Golfstrømmip sarfaa univippat Skandinaviami kissassutsit 5-12 gradinik appariassagunarput.