Air Greenland
Timmisartuutileqatigiiffik Air Greenland Kalaallit Nunaata iluani aamma Danmarkimut timmisartuussisarnerni angallavinnik isumaginnittuuvoq. Air Greenland ukiumut 420.000-it sinnerlugit ilaasoqartarpoq.
Ingerlatseqatigiiffiup aamma annaassiniartarnerit ujarlertarnerillu isumagisarpai, napparsimasunillu napparsimmavinnut annerusunut nuussisoqarniartillugu imaluunniit Danmarkimut suliaritikkiartortoqarniartillugu timmisartuussisarluni. Taamatuttaaq Air Greenland Namminersorlutik Oqartussanik suleqateqarpoq, aammalu Kalaallit Nunaanni sumiiffinni inukitsuni attaveqaatit qulakkeerneqartarnerinut suleqataasarluni.
CO2-mik aniatitsinissamut qummut killiliineq
Timmisartuutileqatigiiffiit EU-mut tassanngaanniillu timmisartuussisartut allat assigalugit Air Greenlandip CO2-imik aniatitsinini nalunaarsortartussanngorpaa annikillisinniartussanngorlugulu. 2012 aallarnerfigalugu silaannakkut angallassinerup EU-mi suleriaatsip iluani CO2-nik aniatitassanik niueruteqarnermut ilaalissasoq EU-p Ministerrådia aalajangerpoq. Europap iluani kiisalu Europamiit Europamullu timmisartuussisarnerni CO2 qanoq annertutigisoq aniatinneqarsinnaanersoq pillugu qummut killiliisoqassaaq. Timmisartuutileqatigiiffiit avatangiisinut anguniakkatut aalajangersarneqarsimasut iluanni aniatitassanik killiliiffigineqarlutik CO2-mik aniatitsinerminnut akilertartussanngussavaat. Taamatut iliortarnissaq EU-mi nunami suliffissuarni atugaasorujussuulluni ilisimaneqartup assigaa.
2012-imi timmisartuutileqatigiiffiit 2004-miit 2006-imut CO2-nik aniatitsineq tamakkiisoq 97 procentinut annikillisinniartussaavaat. 2013-imi 95 procentinut annikillisinneqartussaavoq.
Silap pissusaanut tunngatillugu periusissat
Air Greenland 2009-mi aasakkut Nakkutilliinissamut pilersaarutit silallu pissusaanut tunngatillugu apeqqutit pillugit anguniagaqarfiusumik suliniuteqarnissaq qulakkeerniarlugu silap pissusaanut avatangiisinullu politikki siunnerfigalugu atorfimmik nutaamik pilersitsivoq, tassungalu Air Greenlandimi tuniniaanermut pilerisaarinermullu pisortaasimasoq Christian Keldsen atorfinitsinneqarpoq. Silap pissusaanut tunngatillugu periusissat oqaasertalersorneqarnissaat, aammalu Kalaallit Nunaanni silap pissusaanut suliassaqarfimmi maligassiuinissaq tamatumani ilaatigut siunertarineqarpoq. Suliffeqarfittut kalaallinit pigineqartutut silap pissusaanut sunniutit pimoorunneqarnerinik nunarsuup sinneranut oqariartuuteqarnissaq Air Greenlandimut pingaaruteqarpoq.
Nakkutilliinissamut pilersaarutit ukiumut aniatinneqartartunut paasissutissanik ilaqartut siulliit oqartussaasunut nassiunneqareerput, aammalu suliffeqarfiup tamarmiusup iluani silap pissusaanut tunngatillugu periusissat suliarineqarlutik aallartilluareerput.
Air Greenlandip ukiuni tallimani suliniutissamini “Qarsoq 2012”-imi anguniagaqarfiusumi silap pissusaa avatangiisillu eqqarsaatigai. Ilaatigut timmisartuutinik taarsersuinermi timmisartut nunanut issittunut naleqqunnerusut mingutsitsinnginnerusullu toqqarneqarnissaat pingaaruteqartorujussuuvoq.
Nunarsuarmi CO2-p aniatinneqartup 2-3%-ia timmisartuussinermit pisarpoq. Kisiannili timmisartuussisarneq annertusiartortorujussuuvoq, tamatumalu peqatigisaanik timmisartut atorlugit assartuinermi timmisartut sukkasuuliat nutaanngitsut, CO2-mik annertungaatsiartumik aniatitsisut atorneqarput.